Riihimäki Rockhan siis oli kesäkuun lopussa 29.-30.6., eli sikäli kirjotan taas vaihteeks vähän myöhässä. Oon ollu täs sen jälkeen niin hulluna reissussa, et en oo oikein kerinny istahtaa alas kirjottamaan. Ja nyt siitä on oikeestaan niin pitkä aika, etten juurikaan muista enää mitään mitä siellä tapahtui. Alkoholilla tunnetusti ei ole mitään osuutta asiaan. No okei, on sillä. Se nyt vaan on niin että kun ex-kämppikseni Terhin kanssa lähtee bilettämään, niin se on aika nopeasti
Hyvästi selvä päivä!
Pakkasin perjantaina kotona mukaan 5 pulloa vodkaa, yhden Fire Ballin ja 6 lonkeroa. Sekä kasoittain tupakkaa. Nyt jos joku aivoton apina haluaa avautua, että "miten sä käytät noin paljon rahaa viinaan ja rellestämiseen ja valitat köyhyyttäs" niin tiedoksi: pullo vodkaa Tallinnassa maksaa 4,45€, lonkerotölkki ehkä 0,58€. Ja kun ne on ostettu jo aikoja sitten, niin enpä mä siitä kovin paljoa rikastu, että säilytän niitä kotonani. Festarilipuista taas maksoin 0€, kiitos Loud`n Live Promotionsin! Ne halus kutsuu just mut ja mun avecin Riihimäki Rockkiin kutsuvieraaksi, ilmeisesti siksi että myin sieluni julkisuudelle ja vietin 15 viikkoa elämästäni kameroiden edessä tuottaen kieroutunutta huumoria, suuria tunteita ja noloja tilanteita viihteeksi Suomen kansalle. Bussilippu Riihimäelle tosiaan kyllä maksaa opiskelija-alennuksella 5,55€. Ruokaankaan ei mennyt rahaa, kun Terhi osti mulle kolmioleivän, jonka senkin unohdin syödä.
Juostiin Terhin kanssa Tikkurilan aseman laiturille, ja vihdoin viimein sain avattua sen ensimmäisen tölkin, mistä se kaikki sitten lähti. Junan saapumiseen puoli minuuttia. Pari mukavaa järjestyksen valvojaa muistutti meitä siitä, ettei junassa saa sitten nauttia alkoholia. Me varmistettiin niiltä, että kai laiturilla sentään saa. Myöntävän vastauksen kuultuaan, Tanja "Neljän sekunnin lonkero" Westerlund tyhjensi tölkkinsä ja vei tyhjät tölkit roskikseen. "Esimerkillistä toimintaa" kuului kehut kävellessämme junaan. En oo muuten ikinä ollut niin täydessä junassa. Ilmeisesti muutama muukin henkilö oli liikekannalla kauniina lonkeron tuoksuisena perjantai-iltapäivänä.
Päästiin festarialueelle. Pidettiin majapaikkaa Terhin kavereitten tatuointi & lävistys -bussissa, onko yllätys? Terhi halusi uuden lävistyksen. Terhi sai kolme uutta lävistystä. Mä pohdin koko päivän et no pitäskö ottaa se tatska... Todettiin loppujen lopuks et otan sen huomenna.
Mukana menossa oli myös Liana ja Ville. Lianan maha on ihana <3
Keikkoja katselin lähinnä Lianan ja Villen kanssa Terhin majaillessa bussilla. Toisinaan päästiin myös ihan lavan eteen kattomaan esiintyjiä. Se kyllä tuli todettua, että ihan lavan eteen ei ees kannattanut tunkea, siinä kun oli ihan järkyttävä mutakuoppa. Nimimerkillä: Siniset kengät -> ruskeat kengät.
Happoradio veti settinsä loppuun aina niin ihanan
Che Guevaran. Tästä biisistä tulee aina vaan mieleen mun ja mun parhaan kaverin kommunistiläpät ja se kun me pari vuotta sitten ostettiin läpällä Tallinnasta meille miesten punaset Che Guevarapaidat ja koska ne oli eri kokoset, tapeltiin kaksi tuntia siitä, kumpi meistä saa isomman paidan. En ees muista kumpi loppujen lopuks voitti :) Meillä on ollu aina vähän omalaatusta läppää politiikasta, mäkin niin kiihkeesti puolustan vasemmistoa ja vihaan Kokoomusta. Kun menin BB-taloon, mun esittelyvideossa mainittiin jotain, että "Politiikka lähellä sydäntä...en mä tiiä, jotain vasemmistoo mä kannatan...hahaaa, mä oon kommunisti". Kun kuulin sen esittelyvideon seistessäni kaapissa ja sen jälkeen pääsin Susannan ja Elinan kautta halaamaan siskoani ja parasta kaveriani, kuiskasin kaverini korvaan "En mä tiiä mitä eroo on oikeistolla ja vasemmistolla" ja kyllä, ihan läpällä :D
Happoradion jälkeen settiä veti Klamydia. Onneks mul ei oo klamydiaa, vaik on niil ihan hyviä biisejä. Harmi että mun lempparini,
Narkkarirakkautta jäi soittamatta.
Ja lopuksi, illan viimeisenä, kesän ainoan keikkansa veti humppabändi Sleepy Sleepers. Ihan päätöntä settiä. Jopa niin päätöntä, että mä uskaltauduin puikkelehtimaan ihmisten välistä vähän lähemmäs lavaa, ja heittämään omaa päätöntä läppääni joillekin satunnaiselle tyypeille "Moi, mä tuun nyt teijän kaa tähän hengaa, etten näyttäis silt ettei mul oo kavereita!" Vastakaikuna jouduin iskuyrityksen kohteeksi. Just jonku nelikymppisen. Hip hei, ja ei kiitos :D
Kyseiseen orkesteriin tutustuin ehkä 6 vuotta sitten, kun kuuntelin yöllä Suomipoppia ja sieltä soi Sleepy Sleeperssin
Metsäratio. Kyseinen biisi oli niin hauska, että siitä ei voinut kun tykätä. Siitä se sitten lähti.
Perjantai-illan hämärinä tunteina siirryin parkkikselle josta kaverini haki mut kotiin nukkumaan. Noh, en mä mitään nukkumaan päässyt. Kaverit tuli vielä moikkaamaan mua kotiin. Ja söi kolme pussia popcorneja. Popcornin syönnistä mulla ei ole mitään muistikuvaa, mutta pakko kai sen oli niin mennä, kun lauantai-aamulla niitä tyhjiä popcorn-pusseja vaan löyty mun himasta. En mä oikein jaksa uskoa, että ne ois huvikseen meille tyhjiäkään pusseja tuonut.
Lauantaiaamuna heikotuksen, väsymyksen ja näkänsekaisin tuntein (krapulaa en myönnä) pakkasin kotoa pari vodkapulloa ja pari lonkeroa mukaan ja siirryttiin meiltä syömään ja taas junalla Riihimäelle. Tällä kertaa juna oli ihan hirveen kallis, huimat 6,85€. No, eipä pysähtyny joka vitun Hyvinkäällä. Ei niin, et mul ois mitään Hyvinkäätä vastaan, viimeeks kun kävin, niin sielläkin oli ihan kivaa, mutta tota...joo se tais olla toinen tarina... ;)
Sen verran rapsakka olo, ettei ihan kunnol oikein meinannu upota kuin kaksi lonkeroa näin aamusta (kello siinä 16 iltapäivällä)... Kun pääsin festarialueelle, ensitöikseni kävin kusella ja seuraavaksi otin sen tatuoinnin josta oli eilen ollut puhetta. Näyttää siltä, että isoveli valvoo mua lopun elämää, mutta jostain syystä silmä näyttää vähän aliravitulta ja masentuneelta. No, sithän se sopii mulle, eikun mitä? Tosi hieno tatuointi, kiitokset Ianille, joka olisi kovasti halunnut tehdä silmän keskustasta Pakmanin ja piirtää silmän ympärille television. Lopputuloksena kompromissi, että silmän ympärille piirrettiin se televisio punasella tussilla. Tatuointi kelmutettiin, mutta eihän ne kelmut mitenkään pysyneet paikallaan, kun Finteligenssin keikan aikana Terhi hyökkäs salakavalasti etuoikeelta mun kimppuun vesipistoolin kanssa :D
Seistiin jossain yleisön joukossa kaverini Emman kanssa ja Finteligens vetäs mun ja Emman tunnaribiisin,
Rotkon. Kuika usein ite joudut nakertaa kätes poikki et pääset aamulla haneen?
Seuraavaks lavalle tuli Kaija Koo. On se vaan niin ihana. Toisaalt hirveen haikeeta, melkeen kaikista Kaija Koon biiseistä, varsinkin
Vapaasta mul tulee mieleen rakas Ex-kämppikseni Netta. Äääää.... siit oli Riihimäki Rocin aikaan kuukaus aikaa ku viimeeks oltiin nähty!! Koska Nettaa ei ollut paikalla saatavilla halattavaks, päätin lähettää sille viestin jossa kerroin rakastavani ja ikävoiväni sitä. Onneks on puhelimet. Ja Facebook. Kaijan keikan aikana alkoi hirveä sadekuuro. Jotenkin koomisen näköstä, kun suuri joukko ihmisiä kaivaa samaan aikaan kertakäyttösadetakit esiin tai hakeutuu puiden tai toisten ihmisten sadetakkien alle suojaan. Me siirryttiin ihmisjoukosta pois vaaleanpunaisen sateenvarjon alle syrjään. Mukava järkkäri tuli kertomaan meille, että sateenvarjot ovat alueella kiellettyjä, ja jos hän näkee sateenvarjomme vielä, hänen on pakko takavarikoida se. Me viikattiin kiltisti sateenvarjomme takaisin reppuun ja totesimme, että hyvä ajoitus kun ei täällä enää edes sada.
Seuraavana keikkaa veti Petri Nygård. Petrihän on aina yhtä hyvä, mutta tällä kertaa keikka oli vähän muita näkemiäni parempi, kun lavalla tanssi myös suosikkitanssityttöni (heti Jaden jälkeen), eli Safyra. Sama henkilö kävi myös kerran kotonani privakeikalla, kun asuin tossa viime syksynä siellä eräässä Isoveljen valvomassa vankilassa...
Petrin kaikki laulut ovat onneksi sellasia, että niiden tahtiin nyt on vaan pakko juoda. Alkoholia. Paljon. Onneksi, sillä Petrin pakottamana sain olotilani taas uuteen nousuun. Keikan aikana tutustuin myös sellaseen kivaan poikaan. Kertoisin mielelläni lisää, mutta pistetäämpä nyt kuitenkin yksityisyyden piikkiin ja jätetään osa elämästäni kirjoittamatta nettiin kaikkien luettavaksi.
Petrin jälkeen Chisu veti keikkaa. Sitä me kuunneltiin muistaakseni sateensuojasta tatuointi & lävistys -bussista, jossa Terhin selkään laitettiin 14 lävistysneulaa ja silkkinauhalla korsetti. Kohtuu hieno, mutta... mä en uskaltais. No, onneks ei mun tarviikkaan. Pohdin kyllä, että jos joku vähän yllyttäis mua, niin tohon mun silmien väliin sais kyllä iskeä vielä yhen lävistyksen. No, ehkä ihan hyvä että tällä kertaa kukaan ei yllyttänyt.
Vikan setin veti Apocalyptica. Jotenkin tuli nostalginen fiilis niitä kuunnellessa. Jätkien livekeikkaa ja samoja biisejä mäki oon kattonut videonauhalta 16-vuotiaana vanhempieni olohuoneessa stepperillä hyppien useana perjantai-iltapäivänä ennen teinitytön iltojen rientoja. Voi niitä aikoja. Mukavaa keikan katselusta teki myös hyvä seura :) And
Nothing Else Matters...
Festarit loppuivat. Mun ja kaverini Emman oli tarkotus mennä samaa matkaa kotiin PK-seudulle. Molemmat meistä jäivätkin Riihimäelle jatkoille. Eri jatkoille. Ja löysivät tienäs koteihinsa sitten seuraavan päivän illalla. Eri matkaa. Ja molemmilla oli kivaa. Eikä kummankaan tarvinnut nakertaa aamulla kättänsä poikki.
Festarikesää snägäriruokineen, jemmapulloineen, festaritatuointeineen ja mutaisine kenkineen kaikille toivottaen
~ Festarikissanne, Tanja ~
