Juhannus

Juhannus tuli, oli ja meni. Mun muutama ex-kämppis vietti sitä Himoksella festareilla. Ite jouduin jättämään väliin ku ei mul ollu rahaa, festariliput ois maksanu huntin. Harmi, koska mua ois ihan hulluna himottanu lähtee kokemaan uudestaan karavaanari-viikkotehtävä. Tällä kertaa niin, et kukaan ei joudu potkulautailemaan Kalajoelle eikä multa kielletä bileitä Kuusamon leirintäalueella tai missään muuallakaan. Ja päiväunikiellonkaan ei tarttis olla voimassa, et sais omalla vastuulla sammua ihan mihin haluaa. No, oli ja meni. Feilattu ja feidattu mun osalta.

Päädyin sit Juhannus-viikonlopuks ensin mun sukulaisten kanssa mökille uimaan ja saunomaan. Kuitenkin päädyin liftaamaan siltä pois seuraavana päivänä. Kiitokset kaikille mua kyydittäneille, oli muuten hyvät kyydit. Ja ainakin pääsin perille. Mihin? Kotiin. Ihan vaan todetakseni et ei, mun jääkaappi ei edelleenkään toimi. Sit mä lähdin laukku pakattuna peukku pystyssä jatkamaan matkaa. Oli aika hakusessa, mihin mä olin matkalla. Suuria rooleja menossa ja meiningissä näytteli Hanko ja Vantaa, mut jotenkin kummasti mä päädyin sittenkin Porvooseen, mun "Faijalle" eli BB-Stefanille. Okei, pakko myöntää, sen matkan menin bussilla. Maksoi 7,5€, eli mun suurin Juhannuksen rahan kulutus tähän mennessä. Saavuin perille aika myöhään, eli aurinkoinen päivä oli kääntymässä jo vähän viileämpään iltaan ja naisten saunavuorokin oli jo mennyt. Ja vaikka mua ja mun massiivista takapuoltani kuinka yritettiin houkutella saunomaan miesten vuorolla, mä nätisti hymyillen kieltäydyin kutsusta.

Sit me käytiin Porvoossa baarissa, mut suoraan sanottuna mulla ei oo siitä jälleen kerran mitään muistikuvaa. Paitsi et sisään mentäessä mult kysyttiin paperit ja ulos tultaessa siel oli ihan sairaaaaaan söpö poika, ikää ehkä just ja just 18, mut onneks mä oon niin jakautunu persoonallisuus, et mulle on ihan ok katella pienii söpöi poikii mut sit taas kuitenki myös mua sata vuotta vanhempia. Tai no...hmmmm...

Seuraavana päivänä mä jouduin kuuntelemaan erästä käkikelloa, joka kertoi mulle jatkuvasti paljon kello on "hei, kello on jo puol 11, nyt pitää herätä" ja "hei, nyt se on 11, on jo ihan päivä, nyt herää!" ja "nyt kello on puol 12, siis ihan hirveesti, nyt pitäs herätä!!" ja "kello on 12, se on jo puol päivä, nyt ainaki pitää herää" ja "hei, kello on puol 1, siis ihan hirveesti!!" Siis voi saatana. No hard feelings, mut...jos mul on joku elämää pahempi darra, nii ei se kellonaika nyt niin paljoo merkkaa ku ei se krapula kelloo kato lähtiessään, vaan saatua unimäärää. Ja mun darra ku ei ollu sitä luokkaa et sen sais juotuu pois, vaan ehkä enemmänkin sitä luokkaa et toivoin kuolevani...

Koko päivän satoi ja oli kylmä ja mälsä. Kun mä vihdoin pääsin ylös, siirryttiin pari kilsaa Porvoon sisällä ja tilattiin pizzaa. Oli muuten helvetin kalliit pizzat, siis 10€! Tää oli mun suurin rahan meno koko Juhannuksen aikana :D Okei, oli kyl sen arvostaki. Siis ihan sairaaaaaaaan hyviä. Porvoon Pizza, suosittelen! Sit olikin jo ilta tai yö ja siirryttiin istumaan iltaa vielä sellaseen ihanaan, kotoisaan lapinkotaan makkaraa paistamaan. Ja sitäkään makkaraa mä en saanu syötyy loppuun ku noi muut alko leikkii ajatuksel et jos iso mies paskaa tien varteen, nii kuinka ison koirankakkapussin siihen tarvii ja et kai se Valintatalon muovipussi kelpaa...

Sit kello olikin jo yö ja oli taas aika käydä nukkumaan. Nukuin muuten todella hyvin ja aamulla oli pitkästä aikaa tosi hyvä olo :)

Ja hyvässä seurassa aika vierähtää, ja sit olikin jo iltapäivä ja mun oli aika liftata kotiin. Mainittakoot nyt kuitenkin kaikille, että vaikka koko Juhannuksen liftasin kaikkialle, niin jotenkin kummasti ne kaikki kyytiin ottajat oli jotenkin enemmän tai vähemmän tuttuja.

Kuitenkin. Mitä Juhannuksena jäi tekemättä? Tai siis mietitään eka, et mitä oikeastaan Juhannuksena pitäis tehä? Juhannuksena pitää saunoa, uida, polttaa kokko ja grillata siinä makkaraa. Juhannuksena pitää juoda kaljaa (mun tapauksessa siideriä) ja sit ukot naukkailee ladon takana vähän miestä väkevämpää. Juhannuksena on aika hienoo päästä sit jossain vaiheessa sinne tanssilavalle mihin koko kylän väki kokoontuu. Sit juhannuksena pitää tehä hassuja Juhannustaikoja, et keräillään kukkia tyynyn alle ja kävellään takaperin kaivolle ja sellasta ja sit pitäs nähä tuleva sulhanen. No, kaikki muut oikeestaan tuli tehtyä paitsi noi Juhannustaiat. (Ja jos mä kaikesta huolimatta oon nähny tulevan sulhaseni Juhannuksena, niin mä oon erittäin pettynyt, koska kaikki paikalla olevat miehet oli joko mulle sukua, vähintään 40-vuotiaita tai varattuja.) Ja mä nyt siis oletan et Porvoon Seurahovin voi laskea koko kylän lavatanssipaikaks :D Mun Juhannus tosin kokonaisuudessaan kesti sen kolme päivää, kun normaalisti noi kaikki tapahtuu samana iltana, mut toisaalta, mä nyt tunnetusti oonkin vähän tavallista hitaampi yksilö.

Sit mä viel kerron mun lemppari Juhannustaian: Kerää Juhannusaattona kahdeksan lonkerotölkkiä ja kuusi kaljatölkkiä laiturilta ja voit nähdä tulevan sulhasesi toikkaroivan umpihumalassa rantakaislikossa.

Hauskaa kesää kaikille! Tästä se kesän vietto lähtee! Mä muuten aina inhoon sitä, et joku idiootti aina totee Juhannuksena et "Tästä se päivä sitten lähtee taas lyhenemään ja kohta on taas jo talvi..."

Kesälomaterveisin (okei myönnetään, mä oon työtön)
Tanja

Valmistujaiset

Päätin hankkia itselleni ammatin, ja menin syksyllä 2010 Omnian ammattiopistoon opiskelemaan liiketaloutta. Sisäänmenoraja oli silloin muistaakseni 14 vai 16 pistettä, itselleni niitä kertyi pääsykokeesta 22. Eli sisäänpääsy oli helppoa. Tässä kolmen vuoden koulutusohjelmassa jaksoin roikkua kaksi vuotta, tai oikeastaan puolitoista, sillä viime syksyn vietin eristettynä ulkomaailmasta BB-talossa. Mutta koska olen niin pätevä, osaan kaiken, tajuan kaiken ja naiset mua rakastaa, niin suoritin kouluni loppuun ja valmistuin Talous- ja toimistopalvelujen merkonomiksi 2.6.2012, eli tossa pari viikkoa sitten. Koska en tykkää olla häviäjä, otin kaikista opintokokonaisuuksista kiitettävän arvosanan, paitsi tilinpäätöksestä jouduin tyytymään hyvään. No, yrirtäppä itse selviytyä tilinpäätöskurssista läpi ilman, että olet opiskellut kirjanpitoa. Ei ihan helpoin tehtävä!

Luokkani valmistuneet: Emma, Katja, Tanja, Janita, Niina

No, tässä nyt kuitenkin ollaan. Koulusta valmistuneena ja työttömänä. Jos joku vitun apinarunkkarivammanenkateellinenkusipäämulkku lukee tän ja alkaa yksin siellä avautua, että mee töihin ja lopeta valittaminen, niin jätäppä avautumatta ja vedä ittes jojoon ja hyppää sillalta, mua ei ihan oikeesti kiinnosta.

2.6.2012 oli ihan kohtuullisen hupaisa päivä. Edellisenä iltana mun kylppärin hanasta loppu lämpimän veden tulo. Vetelin tunnin yksin kilareita, kunnes joku korkeampi taho vihdoin kuuli mut ja vastasi rukoukseeni: kylpyhuoneessa on nyt lämmintä vettä! Jippikayjei, pääsin suihkuun! Lauantai-aamuna menin ensin koululle yhdeksältä hakemaan todistuksia, sen jälkeen lähisuvun kanssa Sokos Hotel Tapiola Gardenin Sevillaan syömään. Sitten muutamia kavereita tuli käymään meillä ja ennen puolta yötä eräs kaverini heitti meidät autolla Helsingin keskustaan. Suunta kohti Amarilloa. On se jännä, että huomasin olevani tosiaan niin köyhä, että mulla oli päällä samat rintsikat kun puol vuotta sitten vapistessani Amarillonssa Susannan ja Elinan haastateltavana Big Brother -talosta ulostauduttuani. Ja mun leggingsitkin olivat asuneet Big Brother talossa kanssani 15 viikkoa.

Amarillossa oli sen verran tylsää, että vaihettiin mestaa Onnelaan. Siellä oli ihan hullun kuuma, mutta kai nyt kun mä oon niin hot ;) Mä haluun valistaa kaikkia lukijoita, että alkoholin nauttiminen on vaarallista. Mä join siideriä ja mun suuhun tuli jääpala ja kun mä purasin sen, multa lohkes hammas. Voi kamalaa, mitä me nyt tehään?! Ja vastaus kuului mun suusta: Juodaan lisää ja mennään tanssimaan!

Kohtuujännää, että kun lähtee juhlimaan Espoossa ja siirtyy yöllä Helsinkiin, niin loppujen lopuksi sitä löytää itsensä Hyvinkäältä. Kiitos VR:n, pääsin sunnuntai-iltana takaisin kotiin. Legginseissä oli reikä, valmistujaislakissa karpalolonkeroa ja vasemmassa silmässä silmätulehdus. En suosittele nukahtamista piilolinssit silmissä! Kokonaisuudessaan kuitenkin harvinaisen hauska ja sopivan random ilta. Pitää sitä elämässä toisinaan jotain jännitystäkin olla ;)

Ja sitten voisin kertoa vielä, että miten helvetissä näin kauniin ja seksikkään lookin saa aikaan. Hiukset tilattu Ruotsista Delightfulhairista ja frendini Niina sinetöi ja teippas ne mun päähän ja leikkas. Ripset ja geelikynnet mulle askarteli mun kaveri Henni. Mekko Seppälästä, leggingsit ostettu Sokoksesta joskus viime elokuussa. Kengät Andiamosta. Laukun taisin ostaa Silja Linen Ruotsinlaivalta viime tammikuussa. Valmistujaislakki tilattu Salon.fi:stä. On se muuten kumma, että miten amislakki maksaa yli kaksi kertaa enemmän kuin mun yo-lakki aikoinaan maksoi... Oikean käden rannerenkaat hankittu aikoja sitten just jostain H&M:stä, vasemman käden koru on ystäväni Kirsin tekemä. Rimmel sponsoroi varpaitteni vaaleanpunaisen kynsilakan ja suurimman osan meikeistäni. Tai siis Rimmel sponsoroi viime vuonna erästä tässä blogikirjoituksessa jo useasti mainitsemaani tosi-tv-formaattia, josta sitten sain itselleni kasan Rimmelin tuotteita kun Suvi pyysi toivomuskaivolta meille tytöille kaunistautumista. Hiusten pesussa ja stailauksessa toimivat Amargan, TRESemmé, Schwarzkopf ja joku halvin suoristusrauta mitä marketissa myydään. Ihon rusketus haettiin Fresh Solarium Malmilta, apuna Tanshop.fi:n Playboy-tuotesarja. Helvetin kauniista kasvonpiirteistä saa kiittää Isä ja Äiti Westerlundia. Ja mahtavasta luonteestani, huumorintajustani ja tyylitajustani saa kiittää/syyttää kaikkia elämässäni ikinä vaikuttaneita ihmisiä.

Hauskaa kesää kaikille ja muistakaa välillä lomaillakin. Joko vuosilomalla lomarahoilla, tai vaihtoehtoisesti työttömänä työttömyyskorvauksilla ;)

Terveisin: Tanja, Merkonomi palveluksessanne!

Rennot festarit

Mulla on ollut vähän inspiraation puutetta tässä blogin kirjottamisessa, kun ei mun elämässä ole tapahtunut mitään. Tai siis on, paljonkin. Mutta Isoveljen antamaa salatehtävää en oikein voin vielä avata yleisölle, tuotannosta puhuminen kun on kiellettyä ja päiväkirjahuoneen asioistakaan ei saa puhua. Nykyäänhän mä oon isoveljeni kanssa niin hyvissä väleissä, että mulla ei oo enää tarvetta rikkoa sääntöjä. Mitähän muuta mä oon tehny mistä vaikka voiskin kertoa? Isä osti mulle synttärilahjaks polkupyörän ja oon pyöräilly, mitä nyt just hetki sitten olin viikon kuumeessa nii vähän tais jäädä nekin ajamiset. Sit mä oon käyny uusimassa mun geelikynnet. Nykyään ne on pinkit. No voi että kun kiviäkin kiinnosti. Tajuutte varmaan, että en oo jaksanut kirjottaa pariin viikkoon mitään siitä, että teen jotain mistä en saa puhua tai myöskään siitä että en oo oikeestaan tehnyt mitään mainitsemisen arvosta.

Mun toukokuu hurahti aika äkkiä ohi ja yllättäin huomasin että puihin oli kasvanu lehdet. Aika kesästä, sanoisin. Ja mikäs onkaan parempi idea alottaa kesä ku rynnätä ekoille festereille mitä löytyy, varsinkin kun sinne on koottu melkeen kaikki hyvät artistit samaan tapahtumaan, ja hintakin oli... en mä ees tiiä, menin vähän halvemmalla ;) Kyseessä siis Rentofest Vantaan Hakunilassa 25.-.26.5. Kivaa kun on festarit sen verran lähellä kotia, että pääsee päivien välissä kotiin nukkumaan eikä tarvitse säätää maksullisia majoitusratkasuita, tällä köyhällä opiskelijalla kun ei oikein ole varaa.

Perjantaina festarit alko klo 17, me nyt vähän missattiin siitä alusta se Joni, eli siis Juno. Redramaa kuunneltiin festarialueen ulkopuolelta niityltä, mihin olikin kerääntynyt paljon ihmisiä nauttimaan ihanasta kesäpäivästä ja hyvästä musiikista, ihan ilmaiseksi. Siellä oli jopa eräs söpö poika juhlimassa sen 19v.-synttäreitä ja se tuli kysymään multa et oonko mä BB-Tanja. Vastasin myöntävästi, onnittelin ja käskin pitämään hauskan päivän. Kun saatiin vihdoin siideripullot tyhjennettyä, pystyttiin siirtymään festarialueelle.

Jos mun pitäis listata viisi lempiartistiani, eräs niistä on Asa, aiemmalta nimeltään Avain. Wikipedian mukaan: "Asan sanoitukset ovat olleet ensimmäisestä levytyksestä lähtien vasemmistolaisia. Hänen aiheitaan ovat olleet poliitikkojen ja valtapuolueiden homogeenisuuden kritisoiminen, sodan ja eriarvoisuuden vastustaminen sekä Helsingin lähiöiden elämäntavan kuvaaminen". Eli siis toisinsanoen, poliittisesti kantaa ottavaa rap-musiikkia. Jeeeeeeesss <3 Tunnetuimpia kappaleita esim Punainen tiili ja Roihuvuori, molemmat kuultiin tänään. Koska hankin just piilarit, tajusin myös tänään, et ei helvetti sen lisäks et Asal on helvetin hyvät riimit, nii sehän on siis myös ihan helvetin hyvän näkönen ;)

Seuraavana Raappana. Mä en oikeestaan ees koskaan oo menny tietosesti varta vasten kuuntelemaan kyseistä artistia, mutta jotenkin mä aina mystisesti löydän itteni sieltä lavan edestä heilumasta. Ja kaikki biisitkin on tuttuja, kun jotenkin niillä livekeikoilla on tullut käytyä. Ehkä asiaan vaikuttaa suuresti se, että mun paras kaveri on Raappana-fani. Eli luultavasti tuun reissaamaan Raappanan perässä Maasta maahan vielä monta kertaa tulevaisuudessa...Mut silti. Mua jäi jotenkin tökkimään, että jos meilla on festareilla sekä Asa että Raappana ja ne vielä esiintyy peräkkäin, niin miksi, siis miksi ne ei voi vetää meille yhessä Huojuvat Puut?!

Sitten mun siskokin tarttui mukaan festariseurueeseenmme iloiseen. Ja kaikki jotka tuli ihmettelemään mua "BB-Tanjana", niin esittelin niille myös "BB-Heidin", kävihän sekin BB-talossa taputtamassa mua olkapäälle ja syömässä suklaata, eli yhtä suuri nähtävyys kun mä :D

Jukka Poika lavalle. Ekana tein huomion, että jätkä näytti jotenkin paljon siistimmältä ku mitä mä oon aikasemmin sitä keikoilla nähny. Ja se veti jopa mulle omistetun biisinkin, Pläski :D Hahaa, ja tietenkin me kuultiin myös Silkkii, on muuten nätti biisi, jopa mun poika tykkää siitä... Itse otin kuvia keikasta. Mulle tuli vähän tyhmä olo, kun huomasin että jonkun kamera siellä katsomossa ei kuvaakkaan lavalle, vaan mua. Kyllä mä ainakin pidän Jukka Poikaa kuvauksellisempana kun itseäni, ja sen musiikkikin on vähän parempaa kun mun Maijan karitsa, no fetissinsä kullakin... Jukka Pojan keikasta jäin miettimään, että vaikka aikataulu olisi kuinka vartin myöhässä ja Paleface kuinka olisi illan pääesiintyjä, niin minkä helvetin takia sen lavasteet on pakko pystyttää Jukka Pojan alottaessa, varsinkin kun lavasteiden pystytykseen kului aikaa yhteensä melkeen minuutti?!

Keikkojen aikana lavan edessä yleisössä ihmiset heitteli sellasia sinisiä puhallettavia palloja toisilleen. Mun mielestä ne oli ihan liian tylsiä yksvärisinä, joten päätin siihen yhteen kirjottaa "Terkkuja kaikille, Terveisin Tanja!" tai jotain muuta yhtä olennaista. Jostain syystä musta tuntu, etten kovin pitkään nähny mun nimmaripalloa pomppimassa yleisössä.

Sisulla oli Uuden Sisu Kipinä -pastillin mainostustempaus, missä kaikille halukkaille, kuin myös mulle, spreijattiin Sisu-tatuointi iholle. Olin siis koko päivän kävelevä Sisu-mainos. Hehee, mun uus tatuointi :D Sit oli aika siirtyä anniskelualueelle. Mun oli nyt siis ihan pakko ottaa karpalolonkero, kun se sopi mun paidan väriin :D

Viereinen pöytäseurue löi vetoa keskenään siitä oonko mä BB-Tanja, ja kyllä mä taisin olla. Ja mun nimmaripalloki löyty, senkin pallovarkaat :D Vedon voittaja tais tarjota mulle toisen karpalolonkeron, mutta sniikkasi karkuun kameran valokeilasta kun ei halunnut pärstäänsä mun blogiin, kiitos silti lonkerosta :D

Seuraavaksi lavalle kipusi Paleface. Ilta alkoi pimetä ja tunnelma lisääntyä. Silti mä ihmettelen, et millä ihmeellä kukaan kuvittelee, et mun iholle (eli tisseille ja perseelle) saa tulla ihan vaan siks et mulla on kivaa ja biletän katsomossa. Vetämättä kilareita, opastin kyseisen herran suksimaan kuuseen. Keikan alussa mentiin seisomaan takariviin, mutta jotenkin aina siitä meidän edestä kummasti vapautui tyhjää tilaa, ja keikan lopussa oltiinkin jo eturivissä. Kelpaa! On se Karri vaan niin ihana seistessään yksin kitaran kanssa lavalla ja Helsinki - Shangri-la <3

Sitten olikin aika lähteä kotiin. Onneksi Hakunilasta kulkee julkinen liikenne keskustaan. Sitä vaan sai odottaa muutamia hetkiä, ja eiköhän se sama kaveri Palefacen keikalta tullut taas lähistölle harkitsemaan, josko nyt ois vähän otollisempi aika lähetyä mun tissejä. No, eipä tainnut olla vieläkään. Voi poikaparkaa, kyllä sillä pärställä luulis saavan, vielä kun sais käytöksen ja sosiaaliset taidot kuntoon... :D Itse matkustin kotiin, toivotin pehmolelulehmälleni hyvää yötä ja kävin nukkumaan, että jaksaa huomenna taas rehata :)

Seuraavana päivänä oli eilisen tapaan ihan hullun kuuma sää, ja koska olen niin köyhä, että omistan vain yhden tuubitopin ja yhet kaprileggingsit, olin sitten tänään samoissa vaatteissa kuin eilen. Festarit alkoivat jo 14. Minä ja seurueeni missattiin Vilttiketju. Jaresta ja VilleGallesta kuultiin festarialueen ulkopuolelle vaikka mitä ja sisään ehdittiin kuulemaan Häissä. Tulin, näin, koin ja ihan hyvä näin.

Tässä vaiheessa päivää festarialueella oli sen verran vähän ihmisiä, ettei tarvinnut mennä ihan lavan eteen nähdäkseen, vaan keikkoja pystyi seuraamaan vajaat parikymmentä metriä lavasta maassa istuen. Oli niin lämmin ilma, että ihan uuvutti tää auringon otto. On se siis vaan niin rankkaa istua maassa ja ottaa chillisti. Kyl tää kesän vietto menee ihan työstä, joten empä taidakkaan koulusta valmistuttuani edes hakea töitä, muutenkin niin kauheen rankkaa :D

Tervakoskelta en aiemmin tiennyt kuin Puuhamaan. Nyt tiedän sieltä tulevan myös Veljenpojat. Salee oon nii tyhmä, et Suomessa on kaks Tervakoskea ja päden tässä nyt taas asialla mistä en taas tiedä yhtään mitään. No, Erittäin hyvä show kuitenkin.

Seuraavana Teflon Brothers. Sainpa nilltä hyvän idean, että kun mä valmistun viikon päästä työttömäks, nii jos ei mulla oo rahaa mennä juhlistamaan tapahtumaa baariin, nii aina voi kerää kolehdin ja ostaa Tolu-pullon impattavaks nii siitä se ajatus sitten lähtee ja takas ei tuu...

Sit lavalle tuli Juju. Kirjottaisin tähän nyt jotain hiphei hauskaa, mut en nyt oikeesti keksi mitään mut joo oli hyvä ja joo ja ihan kohtuu symppis DJ ja joo mä meen ny hakee mun massit ku ne Kuuluu mulle. Tai no ei mul oo pokkaa, valtio, ex-työnantaja sekä koko muu vitun yhteiskunta jää mulle velkaa, edelleen.

Lord Estin keikkaa me tsiigailtiin anniskelualueelta. Reggaerekka käytiin kuuntelemassa lavan edessä, harmi vaan et siitä jäi puuttumaan se paras, eli Petrin osuus.

Tässä nyt tuli vaan sellanen pieni ongelma, et koko festarialueella ei toiminu electronit, ihan ku mul siel tilil mitää rahaa enää oliskaan. Me käännettiin tää ongelma hyväks, ja lähettiin Lord Estin jälkeen käymään festarialueen ulkopuolella Alepassa. Ostamassa lisää brenkkua. Samalla päästiin todistamaan, kun narkkari käänsi Alepasta repullisen kaljaa. Myyjä soitti poliisit. Asiakas käveli Alepan taakse, otti paidan pois päältään, ettei täsmäisi enää tuntomerkkeihin ja jatkoi matkaansa. Niin mekin. Musta tuntuu, että poliiseilla kesti yli parikyt minuuttia tulla paikalle. Kohtuu jännää, et niillä on aikaa partioida ja ajella ympyrää ja sellasta, mutta just sillon kun joku niitä tarttis nii ei näy missään. Varmaan oli jonoa donitsikojulla ;) No, samapa toi mulle. Join siiderini ja menin takaisin festarialueelle. Portilla meille kuittailtiin jotain siitä, että kestikö meillä tosiaan yli tunti käydä automaatilla. Niin, no mulla ei todellakaan oo hajuakaan (edelleenkään) että missä päin Hakunilaa on automaatti, eli todettiin vaan että joo, kyllä meillä kesti :D

Urheillessamme Alepalle ja takaisin tunnissa missasimme Pojun keikan, mutta festarialueen ulkopuolelle asti kuului, että Poika saunoo ihan ilman meitäkin.

Seuraavaksi Tanjan hymy nousi korviin ja vähän sen yli. Steen1 & Orkestra. Okei, pakko myöntää et siin Orkestras nyt ei ollu mitään sen kummempaa, ehkä vähän vaihteluu päivän musagenrelle, mut siis Steen1, tai Christensen. Tai Seppo Lampela. Tai ihan mikä vaan. Siis niiiiiiiiiin hyvä. Mä alussa mainitsin, että jos mun pitäis listata muutama lempiartisti ja Asa ois yks niitä, niin tää ois ehdottomasti toinen. Sanotukset nii karun aitoja ja kertoo valitettavasti oikeesta elämästä, esim. Pikkupirihuora tai Sinisiä rappuja ja punaisia hintalappuja, joista jälkimmäinen kuultiin tänään. Ja friikein hetki tais olla kun se veti pätkän siit Veri vetää itään ja mä seison lavan edessä aurinkolasit päässä ja tajusin olevani melkein sukua julkkikselle ;) Mutta enpä taida tätäkään lausetta avata kellekkään yhtään enempää. Steen1 lopetti Terroristiin, ja me suunnattiin anniskelualueelle.

Anniskelualue tais olla vähän tyhmä veto, koska ei meillä kuitenkaan ollu enää rahaa, joten pyörittii siel läpäl jotai ympyrää ja suunnattiin sit takas muun yleisön joukkoon lavan eteen. Silleen semi tyhmä idea poistuu lavan edestä, koska Petri olikin näköjään sen verran suositumpi kun kukaan muu esiintyjä koko festreilla, et sinne eturiveihin ei niin vaan mentykkään. Tosi sinne ois voinu rynnii, mut ei tää mulle niin tärkee juttu oo, joten tyydyttiinpä ihan läpällä kirjottelemaan yleisön joukossa pomppiviin palloihin "BB-Tanja <3 Petri" :D Huomatkaa, että käytän monikkoa kun puhun itsestäni. Ja joo, Petri on kyllä siinä hyvä esiintyjä, et se saa yleisön innostumaan ja osaa ottaa sen huomioon. Se osaa kattoo hottista bikini-muijaa silmiin ja näyttää sille peukkua, niin koko keikasta tulee katsojalle henkilökohtasempi, eli siis Petri saa oikeesti koko yleisön haluamaan huutaa niin kovaa ku jaksaa, taputtamaan niin kovaa ku osaa ja hyppimään niin korkeelle ku pienistä jaloistaan pääsee. Okei, sit ollaan kehuttu. Pakko antaa kritiikkiäkin. Vaikka Vantaa on Vantaa, Vantaalta loppuu sähköt ja Vantaa on muutenkin ihan Vantaa, niin minkä takia pitää vetää encorena samat biisit uudelleen? Siis miks pitää poistuu lavalta ja tulla takas vetämään Selvä päivä ja Märkää uuestaan? No, kai tässäkin on taas joku helvetin hyvä selitys, mitä mä vaan en pienillä aivoillani voi ihan ymmärtää. Mut hei, vinkki ens kertaa varten: jättäkää toisinnot välistä ja vetäkääkin yllärinä Vitun suomirokki ja Poliisi on kiva, ja ennen ku poistutte lavalta, niin Mee vittuun Petri ;) Koska mähän siin fanitan Petrii siks ku kerran olin 12v ja sen riimit oli niiiiiin hyvii, harmi ettei ne enää soi missään, ehkä liian rajuu matskuu nykyajan 12-vuotiaille, tai sit on vaan huomattu, että on parempi, että mun kaltasia häiriintyneitä idiootteja ei tuu enää yhtään lisää :D Jossain vaiheessa keikkaa kun mä aloin pukea paitaa mun toisen paidan alle (älä kysy), niin mun vieressä oleva tyttö kysyi multa, että aionko mä näyttää tissit. Mä totesin, et ne on jo niin nähty juttu et ehkä mä jätän tällä kertaa väliin... Ja niistä lempiartisteista. Petri varmaan kuuluu niihin myös. Toki jossei se ois tehny muhun lähtemätöntä vaikutusta kaksitoista vuotta sitten, ei se siihen enää pelkästään noilla uusilla biiseillä pystyis. Silti sanon mielelläni hyvästit selvälle päivällä ja laitan tunnarini soimaan ja volat kaakkoon.
P.S. Arvaa mikä mul on puhelimes soittoäänenä ;)

Festarit loppu, etsittiin kavereitten kanssa toisemme ja ajettiin autolla kotiin. Illan kruunasi tietenkin poliisiratsia kehä 1:llä, idästä tullessa vähän ennen Leppävaaraa. Ratsia sitoi varmaan 8 partioo, eli nyt selvisi, miksei kenelläkään ollut aikaa ottaa Alepa-varasta kiinni.

Mainittakoon vielä, että kuljettajamme puhalsi nollat. Ja ei, itse en ollut ratissa, vaan takapenkillä Johannan kanssa pelleilemässä.

Pääsin turvallisesti kotiin. Kiitokset osanottajille.


Festariterveisin, Tanja