Terhin kanssa Petrin keikalla - Hyvästi selvä päivä!!

Mä kirjotan tätä nyt muutaman päivän myöhässä, mut minkäs teet ku oon nii wannabe-kiireinen. Bongasin joku aika sitten mainoksen Petri Nygårdin keikasta perjantaina 23.3. Helsingin Nosturissa. Sinnehän nyt oli ihan pakko päästä, vaik tilillä oli edelleen se 5,23 euroa, koska Petrihän on ollu mun idoli jostain siitä asti kun olin 12v. (Ilmankos must tuli näin häiriintyny! Sais vanhemmat valikoida tarkempaan mitä musiikkia lapset kuuntelee :D ) Ja siitähän on jo yli 4 kuukautta ku Petri kävi heittämässä privakeikan mun himassa ja hengailemas mun pesässä Reinojen kans, enkä oo sen jälkeen nähny, eli vähemmästäki alkaa tulla ikävä!

No, yksinhän mä en missään uskalla liikkuu, siis kun mä istun paskallaki nii puhun puhelimeen tai ainaki vilkuttelen ikkunasta naapureille. Joten seuraa? Oisko soitto 0700-123... No onneks ei tarvinnu, koska mun rakas ex-kämppikseni Terhi ilmottautu vapaaehtoseks :) Oli meil vähän sellasta pientä säätöö siin illan aikana viel himassa: No mennäänkö? No ei oikei oo rahaa... ei mullakaa... joo en mä pääse... en mäkään... Eikun mitä! Onhan meillä rahaa! Propsit Kelalle! Jaaa lähtee!

Okei, no me puhuttiin sit ei ei viitti juoda mitään, ku sit on vaan paha olo huomenna ja molemmilla huomiseks kaikkee tekemistä päivälle. Ihan selvinpäin mennään, keikoil on aina tosi kivaa ihan selvinkinpäin, ellei jopa kivempaa, ku vaikka tajuaakin jotain. Kuitenkin on hyvä kiinnittää huomiota asialliseen pukeutumiseen, eli viime kesän festareilta ostettu pelipaita päälle! Ja hei, etupuolen tekstiki sopi hyvin illan teemaan.

 No siinä illalla meikkailin himassa ja join kahvia ja samalla chattasin Terhin kanssa Facebookissa. "Mä täs just juon ekaa..." Siis mitä? No, kiitos Terhin, siitä se ajatus sitten lähti. Ja takas ei tainnu hetkeen tulla. Kivasti se sihahtaa se lonkerotölkki, kun sen avaa. Kuin myös se toinen lonkerotölkki. Sekä seuraava.

Siirryin Helsinkiin. Huomasin, että jostain syystä mun suupielet vaan osottaa jatkuvasti ylöspäin ja kokoajan on vaikee olla nauramatta ääneen. Jotenkin tuntuu siltä, että tästä on tulossa niin selvästi hyvä päivä. Mä siinä steissillä venailin Terhiä ja mulle tuli puhumaan pari ihan silleen hyvän näköstä irakilaista. Ja niiden jälkeen joku pummi tulta. Ja sen jälkeen joku luuli mua prostituoiduks kun hengaan yksin asemalla. Kuitenkin kuten kuvasta näkee, mulla ei sitä meikkiäkään ollu mitenkään liikaa, mut kai mä sit vaan näytän siltä et oon niin hyvä pano et siit kannattaa maksaa. Ja sitten saapui Terhi. Onneksi. Ja koska mä oon Espoosta ja Terhi Vantaalta, niin eihän meillä oo mitään käryä siitä missä on Nosturi, vaikka molemmat meistä on siellä aiemmin käynyt, Terhi lihakoukuissa ja mä... no ei siitä sen enempää tällä kertaa ;)

Kuin ihmeen kaupalla löydettiin perille. Tietenkin tyylikkäästi myöhässä, kuten aina. Petri oli soittanu ehkä noin puolet setistä, mut ei se meijän menoa haitannut.

Mä olin ihan et jee, mun idoli <3 Ja sitten tiskille. Tuli jotenkin niin ihana mieli kun sai rauhassa Paskan maailman aikana näyttää kaikille jonottajille keskisormee ja haistattaa vitut, ja kukaan ei edes suuttunut mulle, koska sellanen meno nyt kuuluu asiaan tän biisin aikana. Mä sanoin Terhille, että ottaa mulle veden, kun mulla on jano eikä oikeestaan rahaakaan. No Terhi tarjos mulle karpalolonkeron. Ja sitten me noustiin Reggaerekkaan ja ajettiin taas stagen eteen. Tai pillun. Tai sillee. Oikeesti. Niinku tavallaan.

Ryysättiin keskelle yleisöä. Onko sulla pokkaa? No on, jos menee hyvään tarkotukseen! Ihan eteen mä en kuitenkaan viittiny tunkee, koska niinkun oon aina sanonu, oon kuitenkin pohjimmiltani aika luuseri. Paljon oli paikalla ihmisiä ja meno oli ihan kohtuu huikeeta. Vähän niinku Meil ois tänään astetta paremmat kotibileet, pullot auki ja kohta on kivaa.

 No sit se Petri jo vilkuttikin ja meni pois. No vittu jos mä oon tullu pitkän matkan Espoosta Helsinkiin, niin mähän en täältä lähe himaan ennen ku oon kuullu mun tunnarin!! Aploodeja. Lisää aploodeja. Ja vielä lisää. Ja encoret. Ja mun Big Brother -taloon astelun sisääntulobiisi. Hyvästi Selvä päivä! Ja taas mä muutun siks samaks liikuttuneeks teiniks joka pääs neljä kuukautta sitten juttelemaan (eli änkyttämään) Petrille. "Mun biisi!!" Ja bileet jatkui :)

Petrin keikan kuunteleminen, lavan edes riehuminen ja ystävän kans bilettäminen oli jos täs vaihees saanu mut niin hyvälle mielelle, et sitä tuskin vois pilata enää mikään. No joo, vähän alko janottaa. Suunnataan siis tiskille. Ja taas mä sanon Terhille "Haluuks ottaa mulle veden ku mul on hirvee jano?" Ja Terhi tulee takas neljän karpalolonkeron kassa. Siis mitä? "Oho, mä kuulin väärin! Nää kaks on sulle!" Voi Terhi, Terhi :D

Tässä vaiheessa oli niin kuuma, että oli pakko heittää hyvästit mun "selvä päivä" -paidalle, jemmata se käsilaukkuun ja jatkaa menoa siinä mustassa hihattomassa mikä mulla oli alla. Mun kengät hais kuolemalta ku niist oli menny kuravesi sisään ja hien kanssa se on aika mahtava tuoksu. Terhi taas ei ollu ajanu sen kainaloita, mut jostain kumman syystä meillä oli silti aika hevetisti vientiä illan aikana. Meijät haluttiin jatkoille ties mihin Eiran kartanoihin. Meiltä pyydeltiin nimmareita, puhelinnumeroita, pusuja, haleja, yhteiskuvia ja kaikkea muuta mukavaa.

Tauon jälkeen sain Klamydian. Siis lavalle. Oli muuten aika huippuu sekin, ja samalla asenteella se Vesku veti ku ennen mun syntymääkin. Mähän siis tiedän, olin kattomassa...ei kun mitä?!

Klamydia on kyl ihan huippu. Eniten muhun teki vaikutuksen kuulla livenä Narkkarirakkautta, ku sitäki oon vaa kuunnellu aiemmin himassa cd:ltä pohtien, et voi helvetti ne on osannu tehä hienon ja oivaltavan biisin. Siis se on romanttinen rakkauslaulu mis on hyvä meno ja oi kuin siistii, ja kuitenkin vähän syvemmällä se kertoo kuin perseestä on käyttää huumeita ja asuu köyhänä puskassa ja lopulta kuolla. Sit toinen, mikä kaikkien kannattaa ehdottomasti kuunnella, on Masturbaatio ilman käsiä. Sekin on löytyny mun päänsisäisestä laajasta biisikartastosta jo vuosia. Se kertoo valmistusvirheisestä makaroonista. Mut jos kuuntelet, kuuntele useita kertoja, että tajuut ne kaikki merkitykset. Koska kuitenkin siinäkin biisissä lauletaan paljon syvemmistä asioista, kun spagetista tai masturbaatiosta ilman käsiä :D

Klamydian aikaan Nosturi tuntu jotenkin tosi täydeltä. Siis Petrii oli kattomassa paljon ihmisii, mut jotenki tuntu, että Klamydian aikana halli oli vielä enemmän täynnä.

Ja tulihan sieltä sit se mun viimenenkin lemppari, Pienen pojan elämää. Mäki taijan olla aina loppujen lopuks se pikku poika jonka mielest on aina vaan niin kivaa tehä kaikkee mikä kielletään :) Ja illan vika biisi tais olla Vaatteet pois, mikä aiheutti koko katsomon strippaamisen. Vaikka mun alastonkuvat löytyykin netistä googlaamalla ja vaikka telkkari lihottaa kymmenen kiloa ja vaikka niistäkin ajoista mä oon laihtunutkin jo pari kiloa, niin mä päätin silti erottua massasta pitämällä sen paidan päällä.

Ja sit olikin aika Tanjan ja Terhin suunnata kotia kohti. Toki me jäätiin kotimatkalla vielä Kamppiin tanssii getthoplasteripoikien viereen kun niillä soi Hectorin juodaan viinaa, mut se nyt oli yks pieni hassu kohtaus monien joukossa. Kotiin selvisin puoli kolmelta, eli vaikka alkuperäisestä suunnitelmasta poiketen hyvästit selvälle päivälle jäi aikaa sitten, niin kuitenkaan rahaa eikä aikaa mennyt liikaa. Kuluihin nähden oli kaiken kaikkiaan erittäin huippu ilta. Ja tänään tosiaan tein pitkästä aikaa jotain, mikä oikeesti tekee mut tosi, tosi iloseksi. :)

Ilosta mieltä ja selvää päivää kaikille :)

~ Tanja ~